Esimerkki korko 10 000 € lainalle, 5 vuoden takaisinmaksuajalla, on 6.26%. Takaisin maksettava summa on kokonaisuudessaan 11 623 €. Todellinen vuosikorko on min. 4.19% / maks. 20%
Hiljattain eksyin lukemaan erään lehden mielenkiintoista artikkelia, joka käsitteli pienlainoja tai tarkemmin sanottuna, pienlainojen kuolemantuomiota rahoitusmarkkinoilla. Artikkelin viittasi tilastoihin, jotka osoittavat, että yhä harvemmat kuluttajat ottavat enää pienlainoja. Tätä trendiä selitettiin kuluttajien kasvavalla varovaisuudella ja arkuudella ottaa minkäänlaisia taloudellisia ”riskejä” johtuen luonnollisesti vuonna 2008 alkaneesta finanssikriisistä. Kriisistä johtuen myös kulutus on laskenut, mikä on tietenkin yhteydessä myös kuluttajien haluttomuuteen ottaa minkäänlaista lainaa. Useampi iltalehti vahvisti lukemani artikkelin väitteet, mikä sai kiinnostukseni kasvamaan entisestään. Keskitynkin seuraavaksi selventämään ensin käsitettä ”pienlainat”, jonka jälkeen annan oman panostukseni tähän keskusteluun ja käsittelen sitä, miten tämän hetken trendit vaikuttavat tulevaisuuden pienlainojen kohtaloon.
Joidenkin mielestä ”pienlaina” ei kuulostaa yhtään niin hyvältä kuin ”yksityislaina” tai ”vakuudeton laina” tai sitten asia on täysin toisinpäin. Jotta voit luoda oman mielipiteesi, selitän nyt seuraavaksi mitä pienlainat tarkoittavat.
Pienlainat ovat todellisuudessa aivan tavallisia yksityislainoja. Tärkein eroavaisuus pienlainojen ja tavallisten yksityislainojen välillä on se, että nopeita pienlainoja voi hakea ainoastaan netistä eikä siis tavallisesta pankista lainkaan. Pienlainat ovat myös nopeita hakea ja saada. Pienlainaa ei siis voi hakea tavallisilta luotonantajalta, eli pankeilta, vaan pienlainaa voi hakea vain internetissä netin luotonantajilta. Netin luotonantajat toimivat ainoastaan netissä, joten esimerkiksi juuri pienlainaa ei voi hakea samalla tavalla kuin tavallista pankkilainaa haetaan. Et siis voi hakea pienlainaa varaamalla aikaa pankkiin lainaneuvotteluun. Netin lainat perustuvat nimittäin periaatteeseen, joka tekee tällaiset neuvottelut tarpeettomiksi, kun lainaa haetaan pelkällä verkkohakemuksella.
Hiukan konkreettisemmin lainaprosessi alkaa täyttämällä valitsemasi pienlainaan liittyvä verkkohakemus netin luotonantajan sivuilla. Hakemus on yksinkertainen, sillä luotonhakijan tulee täyttää siihen vain muutamia välttämättömimpiä tietojaan. Täytetty verkkohakemus lähetetään seuraavaksi yhdellä klikkauksella eteenpäin, jonka jälkeen luotonantaja tavallisesti käsittelee hakemuksen samantien ja vastaa siihen jopa tunnin sisällä – siis mikäli hakemus on lähetetty lainapalvelun aukioloaikana. Mikäli lainahakemus hyväksytään, luotonhakijalle lähetetään elektroninen lainasopimus, joka tulee allekirjoittaa ja lähettää takaisin luotonantajalle. Jokainen lainausprosessin vaihe tapahtuu siis elektronisesti, mikä takaa tehokkaan ja nopean menettelyn. Lainarahat siirretään luotonhakijan ilmoittamalle tilille myös erittäin nopeasti, joten rahat ovat tavallisesti käytettävissä jo seuraavana päivänä.
Toisin sanoen lainataksesi rahaa netistä, tarvitset vain tietokoneen ja internetyhteyden, jotka löytyvät nykyään melkein jokaisesta kodista. Netin pienlainoissa parasta on mielestäni se, että lainausprosessi vie älyttömän vähän aikaa, kun vertaa tavanomaiseen lainaprosessiin pankissa, johon kuuluu useampi konkreettinen neuvottelu tai kokous pankin edustajan kanssa. Netissä lainaamalla fyysiseltä kontaktilta luotonantajan kanssa välttyy täysin kokonaan, mikä on monen mielestä suuri plussa. Se tarkoittaa nimittäin, että luotonhakijan yksityisyys pysyy täysin suojattuna eikä kenekään muun tarvitse tietää lainanhausta kuin sinun ja luotonantajasi.
Nyt kun olemme viimein tehneet selväksi mistä pienlainoissa on oikein kyse, mielestäni seuraava kiinnostava hiukan syvällisempi kysymys on, että mitä nykyinen kehityskulku tarkoittaa? Suoraviivaista ja ehdotonta vastausta ei ole. Kokemukseni ja tuntemukseni mukaan pienlainojen hiipuvan suosion olettaisi saavan netin luotonantajat käymään toimeen ja aloittamaan todellisen mainoskampanjoinnin ja promootion saadakseen pienlainat suuremman yleisön tietoisuuteen. Tavallaan luotonantajien odottaisi pyrkivän kohdistamaan markkinointinsa entistä paremmin oikeille asiakkaille ja kohderyhmille.
Toinen mahdollinen luotonantajien reaktio voisi olla myös astettainen luopuminen ”pienlaina” -lainakategoriasta, mikä olisi luonnollinen seuraus sille, että kyseisille lainoille ei enää riitä kysyntää rahoitusmarkkinoilla eikä kyseisiä lainoja enää siis kannattaisi tarjota olemattomille asiakkaille. En pidä tätä viimeiseksi mainittua skenaariota kuitenkaan yhtä todennäköisenä kuin ensimmäistä. Kuluttajien varovaisuus ja rahoitusmarkkinoiden hiljeneminen ei aiemminkaan ole ollut vielä merkki huonoista tuotteita, vaan pikemminkin maailman taloudellisista olosuhteista ja taloussuhdanteiden vaihtelusta. On itsestäänselvää, että myös yksityishenkilöt tulevat varovaisemmiksi, kun maailman taloustilanne tuntuu romahtavan.
Tunne mahani pohjassa kertoo minulle, että pienlainojen suosio tulee vielä kukkimaan ja että pienlainat tulevat kuin tulevatkin voittamaan paikan tämän maan innokaiden kuluttajien sydämissä! Mainittakoon vielä, että pienlainat ovat tietyn tyyppisiä yksityislainoja, joille tässä maassa tulee aina olemaan tarvetta. Ihmiset tuskin koskaan tulevat lopettamaan rahan lainaamista. Yksityislainat (kuten esimerkiksi siis pienlainat) tulevat aina olemaan suureksi avuksi taloudellisesti vaikeissa tilanteissa etenkin, kun finanssikriisin myötä tavalliset pankit myöntävät yhä harvemmin lainaa tavallisille kuluttajille. Pankit eivät nimittäin ole vuoden 2008 romahduksen jälkeen myöntäneet lainaa kevyin perustein yksityisasiakkaille. Tämän jos minkä voisi ajatella riittämään pienlainojen suosion palauttamiseen! Ainakin jos minulta kysytään.